torstai 19. heinäkuuta 2012

...kuiske kuuluu: "joko saapi maistaa?" Saapi maistaa!

Tässä tulee toinen osa Kokeilevan Konditorion Tee-se-itse -yön tapahtumista. Tähän asti olemme siis saaneet aikaiseksi vaahtokarkkeja, tuorejuustoa ja viiliä, joista voit lukea ykkösosasta. Nyt vuorossa ovat ne suklaapopparit, daim ja jogurttijäätelö. Saatuamme vaahtokarkit, viilit ja tuorejuuston tekeytymään oli meillä siinä odotellessa nimittäin aikaa keksiä lisää kokeiltavaa. Ei kun kaappeja kaivelemaan!

Kun aikaansaannos oli suklaapoppareita, ei ehkä ole arvoitus, mitä sieltä kaapista sitten löytyi. Popcornit eivät tosin olleet sellaisia helppoja mikromallisia vaan ne piti poksauttaa kattilassa, ja kun se oli meille (kenties häkellyttävää kyllä) aivan uusi elämys, eka satsi meni vähän opetellessa. Noh, harjoitus tekee mestarin (väsyneeksi) ja toinen kattilallinen näytti ja maistui jo siltä, miltä pitikin. Sit reipas annos suklaata sulaksi ja popparit sekaan saamaan pinnalleen ihana ruskea kerros (olihan toki ensimmäisenkin satsin päällä kyllä ruskea kerros. Se ei vain ollut niin ihana.) Sitä seurasi touhun ehkä järjettömimmät hetket, kun nostelimme popcornit suklaasta leivinpaperille yksitellen. Ehkä se meni tarpeettomaksi näpertelyksi ja touhu olisi onnistunut helpomminkin, mutta kun me halusimme yksittäisiä suklaalla päällystettyjä popcorneja, eikä könttiä popcornsuklaata. Joten yhteenjämähtämisen estämisen varmistamiseksi me nostelimme ne leivinpaperille yksitellen ja siirsimme jääkaappiin jähmettymään.
 
Suklaapoppareiden jälkeen selasimme Googlea hakusanoilla "itse tehty" ja "tee se itse". Sieltä löytyi niin villejä asioita, että jos me joskus kyllästytään näihin leivontakokeiluihin, niin me perustetaan uusi I.T.T.S.I.-blogi, jossa kokeillaan niitä kaikkia! Yön pirteissä tunnelmissa kielelle ja mielelle oli hullun hyvien suklaapoppareiden jälkeen jäänyt kuitenkin yhä suklaa, ja niin päätimme kokeilla itse tehtyä daimia (reseptin voi bongata täältä). Noh, resepti on taatusti hyvä, mutta me vissiin ei olla. Jotain meni väärin ja sen sijaan, että olisimme saaneet hivellä makunystyröitämme ihanalla mantelikrokantilla, sai roskiksemme täytettä kivikovasta ja pahanmakuisesta köntistä ja sulahtaneesta nuolijasta. Ei siitä sen enempää, mutta annettakoon muuan pieni vinkki: jos olet juuri hämmentänyt parikymmentä minuuttia kuumaa voi-siirappi-sokeri -mössöä liedelläsi, niin on ehkä syytä miettiä, kannattaako sitä ehkä sittenkään kaapia sieltä muovisella nuolijalla. Nimimerkillä: mietin, kokeilin, harmistuin. RIP nuolija, huomenna lähdetään Ikeaan.

Takaiskusta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) päätimme tehdä vielä jotakin uutta. Googlen "itse tehty" -hausta löytyi pitkä lista itse tehtyjä jäätelöitä. Koska ajatus jätskimömmön hämmentämisestä pakastimessa tunnin välein ei aamuyön pimeydessä varsinaisesti lämmittänyt mieltä, ja toisaalta jäätelön tekeminen jäätelöstä tuntui mielestämme fuskaamiselta (sellainenkin resepti kyllä tuli vastaan...), eikä meillä oikeastaan ollut tarpeeksi kermaakaan juuri mihinkään ohjeeseen, päädyimme tekemään jotain aivan kermatonta! Siis jogurttijäätelöä! Siihen oli joku ohjekin, mutta se oli oikeastaan aika huono, eikä me sitä sen mukaan tehty kuitenkaan (oi reseptissä pitäytymisen jalo taito!). Tässä siis oma versiomme:

Yksi purkki (2dl) Valion vaniljajogurttia
noin 1/2 dl (saatto hujahtaa enemmänkin, ei me oikeastaan mitattu) tomusokeria
mansikoita ja mustikoita sopivasti mössättynä (ei se ole niin tarkkaa...)

Pistä aineet sekaisin ja tarkista makeus, annostele massa jäätelöpuikkomuotteihin (me saimme tästä satsista viisi puikkoa) ja tuikkaa pakastimeen jäätymään. Mene nukkumaan ja nauti aamupalajätskistäsi!

Näin me siis teimme. Oikeastihan jogurttina voi käyttää suunnilleen mitä vain jogurttia. Meillä nyt sattui olemaan Valion vaniljaa, mutta kyllä vaikka Ingmanin mustikka tai mummon marjaton mansikka jäätyy ihan yhtä hyvin. Sokeriakin tulee laittaa sopivasti, ja sehän voi jollekin tarkoittaa yhtä, toiselle toista ja jollekin jotakin ihan muuta. Mansi- ja mustikoiden tilalle voi pistää vaikka mangon makuista vauvasosetta, tai olla pistämättä. Ei sekään ole niin tarkkaa. Oikeastaan siihen jogurttiin ei tarvitse välttämättä lisätä yhtään mitään, jos ei halua, kyllä sen voi pakastaa ihan sellaisenaankin (on siis testattu sekin ja hyvää on!). Ja meidän nukkumaanmenoaikammehan oli siinä noin aamuviideltä eli tätä aamupalaa olisimme voineet halutessamme nauttia jo aamuseitsemältä, puikotetun jogurtin jäätymiseen nimittäin ei mene kuin pari tuntia. Eikä jogurttijäätelöä tarvitse pakastaa jäätelöpuikkomuoteissakaan, jos ei ole jäätelöpuikkomuotteja tai ei vain huvita pakastaa niitä jäätelöpuikkomuoteissa, voi vaikka pistää pakasterasiaan. Silloin tosin jäätyminen vie tovin verran pidempään ja jätskimassaa kannattaa kenties sekoitella aina once in a while. Niin ja "Tarjoile miten haluat!", kuten erään itse tehdyn jäätelön ohjeen laatija lopetti ohjeistuksensa.

Vaikka tällaisen operaation jälkeen tiskivuori on mahdoton ja joku ihmettelee, eikö täällä ikinä nukuta, on kuitenkin muuan erinomainen etu siinä, kun kokeilee monia juttuja yhtä aikaa. Silloin niitä voi nimittäin kokeilla myös yhdessä. Vai mitä luulette, miltä maistuu itse tehdyllä valkosipulituorejuustolla höystetty suklaapopparivaahtokarkki jogurttijäätelön kanssa? Mepä tiedämme. Kannatti sitä kokeilla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti